Ilmalaivojen reitti matkavälineistä mainostauluiksi


Ilmalaivoista kaikkein kuuluisin lienee tuhoisaan onnettomuuteen joutunut zeppeliini nimeltään Hindenburg. Onnettumuuksiin joutuivat myös ilmalaivat R-101, USS Shenendoah ja USS Akron. Yleisesti ottaen zeppeliinit olivat kuitenkin hyvin turvallisia, esimerkiksi Graf Zeppelin -nimisellä ilmalaivalla matkustettiin kaikkiaan 1,6 miljoonaa lentokilometriä ilman yhdenkään matkustajan vammautumista. Niitä kehitettiin varsinkin Saksassa vuosina 1900–1936 voimakkaasti ja käytettiin runsaasti säännölliseen matkustamiseen Saksasta, josta ilmalaivoilla matkustettiin jopa Brasiliaan ja Argentiinaan saakka Atlantin valtameren yli.

Ilmalaivoiksi kutsutaan ilma-aluksia, jotka ovat ilmaa kevyempiä ja ohjattavissa olevia. Ilmalaivassa on yksi tai useampi säiliö, jotka on täytetty ilmaa kevyemmällä kaasulla. Aiemmin ilmalaivojen säiliöissä käytettiin vetyä, mutta sen syttymisherkkyyden vuoksi siirryttiin käyttämään heliumia, jota oli tosin saatavilla alkuun vain Yhdysvalloissa. Ilmalaivat eroavat ilmapalloista ja kuumailmapalloista niiden ohjattavuuden vuoksi. Ilmapallojen liikettä kyetään ohjaamaan vain korkeussuunnassa, muuten ne kulkevat ilmavirtausten mukaisesti. Ilmalaivoissa on kaasusäiliön alla miehistölle ja matkustajille tarkoitettu koriosa, jota nimitetään gondoliksi.

Ilmalaivat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään sen perusteella, miten kyseinen ilmalaivatyyppi pysyy muodossaan. Ilmalaivat voivat jäykkärunkoisia, puolijäykkärunkoisia tai jäykistämättömiä. Jäykistetyllä rungolla varustettuja ilmalaivoja nimitetään myös zeppeliineiksi. Niiden rungot on rakennettu alumiinista tai duralumiinista, ja alus on rakennettu tämän rungon päälle. Nykyään ilmalaivat ovat yleensä jäykistetyllä nokkakartiolla ja peräsimellä varustettuja ilmapalloja, jotka on puhallettu kaasun paineella muotoonsa. Kolmannessa ilmalaivatyypissä, puolijäykissä ilmalaivoissa, ilmalaivan runko pysyy kasassa kaasunpaineen avulla, mutta niissä on rungon alla kulkeva kölimäinen rakenne aluksen keulasta sen perään saakka.

Ilmalaivat sodissa

Ensimmäisessä maailmansodassa ilmalaivoilla ja etenkin saksalaisilla zeppeliineillä oli runsaasti sotilaallista käyttöä pommituksissa ja tiedustelussa. Saksalaiset ryhtyivät käyttämään ilmalaivoja hyökätessään Belgiaan ja Ranskaan, mutta ilmalaivoja oli käytössä sodan aikana myös monilla muilla mailla. Eniten niitä käytettiin kuitenkin Ison-Britannian ja varsinkin Lontoon pommituksissa. Zeppeliinit pystyivät kuljettamaan suuria pommilasteja korkealla taivalla, jonne silloiset hävittäjäkoneet eivät vielä kyenneet nousemaan. Ilmalaivoilla tarkkailtiin myös vihollislaivastojen liikkeitä. Britit kehittivät kuitenkin zeppeliinien torjuntaan soveltuvia lentokoneita, joissa oli voimakkaat moottorit koneen nostamiseksi riittävän korkealle sekä fosforiluoteja ampuvia konetuliaseita ilmalaivojen tuhoamiseksi. Tämän jälkeen vuodesta 1916 lähtien ilmalaivojen käyttäminen vähentyi ja myös Saksa keskittyi lähinnä pommikoneiden kehittämiseen.

Nykyaikaiset ilmalaivat

Sodissa käytettyjä zeppeliinejä ei ole säilynyt nykypäiviin asti kokonaisia. Museoista löytyy tosin muun muassa ensimmäisessä maailmansodassa alasammuttujen ilmalaivojen gondoleita. Nykyään ilmalaivoissa käytetään vedyn sijasta täyttökaasuna heliumia. Helium ei pala kuten vety, mutta se on kalliimpaa ja raskaampaa, joten heliumtäyttöisillä ilmalaivoilla on noin 10 % heikompi nostokyky. Uusiutumattoman heliumin varastot myös ehtivät nopeaan tahtiin.

Nykyaikaiset ilmalaivat

Ilmalaivat ovat nykyään rakenteeltaan lähinnä ilmapallomaisia, eikä niitä käytetä käytännössä ollenkaan matkustajaliikenteeseen, vaan lähinnä pelkästään lentävinä mainoksia. Eräitä kuuluisimmista nykyisistä ilmalaivoista ovat Goodyearin mainostarkoitukseen rakennetut ilmalaivat, jotka ovat vierailleet myös Suomessa yrityksen tieturvallisuutta ja rengasteknologiaa käsittelevillä kiertueilla. Ilmalaivoja käytetään muun muassa Saksassa ja Kaliforniassa myös turistien lennättämiseen kiertoajeluilla. Käytössä olevilla pienillä ilmalaivoilla matkustaminen ei ole taloudellisesti järkevää, mutta nousevan öljyn hinnan ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistarpeen myötä suuremmat ilmalaivat voisivat olla järkevä matkustusmuoto. Ilmalaivojen soveltuvuutta tutkitaan myös rahtikäytössä. Tätä on tutkinut muun muassa Ranskan postilaitos ja Lockheed, mutta tähän mennessä suurille rahdeille soveltuvaa ilmalaivaa ei ole saatu rakennettua. Alalla on ollut 2000-luvulla yrittäjiä, jotka ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta ajautuneet talousvaikeuksiin ja konkursseihin. Ilmalaivojen käyttömahdollisuuksia selvitetään myös sotilaallisessa käytössä ja viestinnässä.

Niiden arvellaan muun muassa sopivan tarkkailu- ja ilmavalvontatehtäviin paremmin kuin helikopterit tai lentokoneet.